Leikkiväki perustettiin auttamaan pahnanpohjimmaisia 

Leikkiväki ry on perustettu 2003, mutta historiaa on seurattava marraskuuhun 2002, jolloin Leikkiväen perustaja Seija Tanskanen luki kirjan, joka teki häneen vaikutuksen. Syntyi ajatus, että olisipa kiva tehdä kirjassa esitellyn metodin avulla jotain merkityksellistä.

Seija Tanskanen luki marraskuussa 2002 Katie Byronin “Neljä kysymystä, jotka voivat muuttaa elämäsi”. Metodi kannustaa kysymään itseltään seuraavat kysymykset:

• Onko se totta?

• Onko se varmasti totta?/ Voinko varmuudella tietää, että se on totta?

• Miten reagoin, kun ajattelen tuon ajatuksen?

• Kuka olisin ilman tuota ajatusta?

– Innostuin metodista, jonka avulla voi kohdata omat pelkonsa ilman terapeuttia. Halusin tehdä sen avulla jotain merkityksellistä.

Ajatuksesta toimeksi. Seija perusti ystävänsä kanssa Leikkiväen vuonna 2003. Heti tammikuussa vuokrattiin tilat vanhasta tapettitehtaasta Helsingin Tapanilasta. Tilat olivat rähjäiset, oma vessa sentään oli, mutta ei juomavettä. Onneksi vuokrakaan ei päätä huimannut, rahaa kun ei ensimmäisinä vuosina tullut juuri mistään.

Suunnitelmat olivat kaikkea muuta kuin selkeät. Monenlaista puhuttiin ja suunniteltiin, kun tilaa raivattiin ja kunnostettiin. Kohderyhmä oli Seijalle alusta alkaen selvä: pahnanpohjimmaiset, ne nuoret, jotka ovat jumiutuneet kotiin.

 – Oikeastaan toiminta on lähtenyt ja kehittynyt suoraan yhteiskunnan tarpeesta. Tarvittiin ja tarvitaan paikka ja toimintaa näille pallonsa hukanneille nuorille ja nuorille aikuisille, Seija kertoo.

 Seijalla ei ollut aiempaa kokemusta yhdistyksistä, mutta sellainen oli rahoitusta varten perustettava. Tammikuussa 2003 kirjoitettiin yhdistyksen sääntöjä ja toukokuussa lähti ensimmäinen avustushakemus RAY:lle.

Toimintaa, johon nuoret sitoutuvat

Syksyllä 2003 tapettitehtaalla aloitti ensimmäinen ryhmä, 12 nuorta, joista kahdeksan pysyi mukana koko toimintakauden kevääseen asti.

 – Aluksi toiminnan sisältö ei ollut kovin strukturoitua, mutta tarjosi nuorille kivaa ja merkityksellistä tekemistä ja paikan, jossa ihmiset kohdataan aamuisin ja tuetaan heitä kohtaamaan oman elämänsä keskeiset kysymykset. 

Päätavoite oli saada nuoret lähtemään kotoaan aamuisin. Alusta asti Leikkiväen arvoina ovat olleet kohtaaminen, leikki ja kasvu. Menetelmät ovat vuosien varrella vaihdelleet, mutta arvot ovat pysyneet samana. Myös aamu- ja loppupiirit, joissa jokaisella on mahdollisuus olla äänessä vähintään kaksi kertaa päivässä, vakiintuivat toimintaan jo alussa.

Seija uskoo, että jokaisella on tarve tehdä jotakin. Työ parantaa. Aluksi työpajoissa kaikki tekeminen muutettiin jopa väkisin työksi – työtä oli niin taide, käsityöt kuin siivoaminenkin. Samalla kun tehtiin työtä, rakennettiin tekemiseen iloa leikin kautta.

 – Leikkiväen nimi tuli ajatuksesta, että leikki sisältää luovuuden ja uskaliaisuuden, spontaaniuden ja heittäytymisen. Elämä on leikkiä, ja jos elämän ottaa liian vakavasti, ihminen hyytyy.

Aluksi Leikkiväessä ei ollut rahaa tarjota ruokaa kävijöille, jotain välipalaa Seija tarjosi omasta pussistaan. Aika pian alettiin valmistaa lounaaksi edullista ruokaa: HK:n sinisestä ja perunasta.

– Eiväthän nämä nuoret syöneet aamupalaa. Fyysinen paraneminen näkyi heti, kun pystyttiin tarjoamaan ruokaa.

Rahoitus vakiintuu ja toiminnasta tulee ympärivuotista

Aluksi Seija rahoitti toiminnan itse. Vuonna 2004 Leikkiväki sai käynnistämisavustusta seurakuntayhtymältä ja järjestöavustusta kaupungilta. RAY:n tuki tuli vuodelle 2005.

– On ihan sama mitä tehdään – kun se on merkityksellistä, asiat alkavat virrata ja rahaakin löytyy, Seija sanoo kokemuksesta.

Nuoret viihtyivät, mutta toimintavuosien ja kokemuksen kertyessä kävi ilmi, että toiminta ei auta nuoria eteenpäin ainakaan kovin nopeasti. Keväisin loppuva ryhmä jätti nuoret kesäksi tyhjän päälle.

– Meillä ei myöskään ollut osaamista aluksi siihen jatkopoluttamiseen. Mutta se oli selvää, että emme voi jättää näitä nuoria heitteille. Syntyi ajatus Kesäklubista – pystyimme tarjoamaan nuorille paikan myös kesällä.

RAY:lta saatiin vuonna 2007 hankerahoitus Kesäklubille. Näin Leikkiväen toiminnasta tuli ympärivuotista ja osa kävijöistä palaa takaisin joskus vuosienkin tauon jälkeen. 

Leikkiväki auttaa yhä useampaa nuorta aikuista

Toimintaympäristö, kohderyhmä ja tavoitteet ovat eläneet vuosien varrella. Rahoittajien rajaukset, odotukset ja raportointivaateet ovat jättäneet oman jälkensä. 

Vuonna 2021 Leikkiväen toimintaa rahoittavat STEA, OKM (nuorten starttivalmennus) sekä Helsingin kaupunki (järjestöavustus).

Tällä hetkellä Leikkiväen toiminta on suunnattu 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on haastava elämäntilanne, ongelmia mielenterveyden kanssa tai jotka ovat mielenterveyskuntoutuja. Toimintaa järjestetään kahdessa toimipisteessä Helsingissä ja verkossa. Leikkiväkeen ohjataan nuoria enimmäkseen psykiatrian poliklinikoilta. Hoitajilla on huoli nuorista aikuisista, sille he tietävät hyvin, että kukaan ei parane yksin kotona makaamalla ja lääkkeitä napsimalla.

– Tarvitaan ihmissuhteita ja toimintaa poissa kotoa. Meillä on kävijöitä ollut tarjolla aina enemmän kuin on voitu ottaa.

Toiminta on nykyisin strukturoitua ja vastaa kävijöiden henkilökohtaisiin tarpeisiin. Toiminta on ammatillistunut vuosien saatossa. Leikkiväessä etsitään aktiivisesti uusia metodeja ja työkaluja kävijöiden avuksi. Toimintaa kehitetään tukemaan mm. kävijöiden opintoja, työnhakua, ihmissuhdetaitoja sekä stressin- ja arjen hallintaa. 

Leikkiväkeä luotsaamaan uusi sukupolvi

Syksyllä 2020 Seija siirsi Leikkiväen vetovastuun seuraajalleen. Toiminnanjohtajana aloitti Vilhelmiina Suvilinna, joka on itse tullut aikoinaan Leikkiväkeen sosionomityöharjoittelijaksi, jäänyt ohjaajaksi ja edennyt vastaavaksi.

Miltä Seijan jälkeensä jättämä perintö näyttää hänen silmiinsä?

– Meillä on todella ammattitaitoinen ja innostunut porukka tekemässä tätä. Pystymme tarjoamaan sellaista tukea näille nuorille aikuisille, mitä ei ole tarjolla missään muualla. Tulevaisuudessa haluamme kehittyä ja laajentua voidaksemme tehdä työtä yhä useamman nuoren aikuisen hyväksi.

Ensimmäinen askel kohti uutta on pysyvän verkkotoiminnan kehittäminen. Korona tuuppasi kehittämään etätoimintaa hiukan jo vuonna 2020, mutta 2021 Leikkiväki sai verkkoryhmän kehittämiseen myös STEA:n hankerahoituksen.

Tutustu tarkemmin Leikkiväen toimintaan ja uuteen hankkeeseen.